Ero EPSP: n ja IPSP: n välillä

Sisällysluettelo:

Anonim

Tärkein ero - EPSP vs IPSP

Arvioidut potentiaalit ja toimintapotentiaalit ovat kahdenlaisia ​​sähköisiä potentiaaleja, joita esiintyy hermostossa. Arvioidut potentiaalit syntyvät ligandivälitteisten ionikanavaproteiinien vaikutuksesta. Aktiopotentiaalit syntyvät jännitteellä varustetuista natrium- ja kaliumkanavista. Arvioidut potentiaalit vaihtelevat sijainnin ja toiminnan mukaan. Erilaisia ​​luokiteltuja potentiaaleja ovat postsynaptiset potentiaalit, sydämentahdistimen potentiaalit, reseptoripotentiaalit, päätylevyn potentiaalit ja hitaiden aaltojen potentiaalit. Kaksi postynaptista potentiaalia ovat EPSP ja IPSP. EPSP tarkoittaa jännittävää postsynaptista potentiaalia ja IPSP tarkoittaa estävää postsynaptista potentiaalia. EPSP on väliaikainen depolarisaatio, jonka aiheuttaa positiivisesti varautuneiden ionien virtaus postsynaptiseen soluun, kun taas IPSP on hyperpolarisaatio, jonka aiheuttaa negatiivisesti varautuneiden ionien virtaus postsynaptiseen soluun. The tärkein ero EPSP: n ja IPSP: n välillä EPSP helpottaa toimintapotentiaalin laukaisemista postsynaptisella kalvolla, kun taas IPSP alentaa toimintapotentiaalin laukaisua.

Keskeiset alueet

1. Mikä on EPSP - Määritelmä, ominaisuudet, rooli 2. Mikä on IPSP - Määritelmä, ominaisuudet, rooli 3. Mitkä ovat samankaltaisuudet EPSP: n ja IPSP: n välillä - Yleiskatsaus 4. Mitä eroa EPSP: n ja IPSP: n välillä on? - Keskeisten erojen vertailu

Keskeiset termit: Toimintapotentiaali, kloridi -ionit, kiihottava postsynaptinen potentiaali (EPSP), GABA, glutamaatti, glysiini, estävä postsynaptinen potentiaali (IPSP), postsynaptinen potentiaali (PSP), natriumionit

Mikä on EPSP

An Jännittävä postsynaptinen potentiaali (ESPS) viittaa sähkövaraukseen postsynaptisessa kalvossa, mikä saa postsynaptisen kalvon muodostamaan toimintapotentiaalin. EPSP johtuu presynaptisesta kalvosta vapautuvien kiihottavien välittäjäaineiden sitoutumisesta. Innostavat välittäjäaineet vapautuvat presynaptisen hermon rakkuloista. Kuvassa 1 on esitetty useita toimintapotentiaalia tuottavia EPSP: itä.

Kuva 1: EPSP: t, jotka luovat toimintapotentiaalin

Tärkein hermoston välittäjäaine on glutamaatti. Asetyylikoliini toimii hermostona välittäjäaineena neuromuskulaarisessa liitoksessa. Nämä kiihottavat välittäjäaineet sitoutuvat reseptoreihin ja avaavat ligandivälitteiset kanavat. Tämä aiheuttaa positiivisesti varautuneiden natriumionien virtauksen postsynaptiseen soluun. Postsynaptisen kalvon depolarisaatio synnyttää toimintapotentiaalin postsynaptiselle hermolle.

Mikä on IPSP

The Estävä postsynaptinen potentiaali (IPSP) viittaa sähkövaraukseen postsynaptisella kalvolla, mikä tekee postsynaptisesta kalvosta epätodennäköisemmän toimintapotentiaalin synnyttämisen. IPSP johtuu negatiivisesti varautuneiden kloridi-ionien virtauksesta postsynaptiseen neuroniin. Inhibitoivat neuronit erittävät estäviä välittäjäaineita synapsiin. Yleisimmät estävät välittäjäaineet ovat glysiini ja GABA.

IPSP: n muodostuminen on kuvattu kuvion 2 vuokaaviossa.

Kuva 2: IPSP: n muodostaminen

Inhibitoivien välittäjäaineiden sitoutuminen postsynaptisen kalvon reseptoreihin aiheuttaa ligandivälitteisten kloridi-ionikanavien avautumisen. Tämä johtaa postsynaptisen kalvon hyperpolarisaatioon. Hyperpolarisaatio tekee postsynaptisen kalvon epätodennäköisemmäksi tuottamaan toimintapotentiaalia.

EPSP: n ja IPSP: n samankaltaisuudet

Ero EPSP: n ja IPSP: n välillä

Määritelmä

EPSP: EPSP on sähkövaraus postsynaptisella kalvolla, joka johtuu herättävien välittäjäaineiden sitoutumisesta ja saa postsynaptisen kalvon muodostamaan toimintapotentiaalin.

IPSP: IPSP on sähkövaraus postsynaptisella kalvolla, joka johtuu inhiboivien välittäjäaineiden sitoutumisesta ja tekee postsynaptisesta kalvosta vähemmän todennäköistä tuottaa toimintapotentiaalia.

Nimi

EPSP: EPSP tarkoittaa kiihottavaa postsynaptista potentiaalia.

IPSP: IPSP tarkoittaa Inhibitory Postsynaptic Potential.

Syy

EPSP: EPSP johtuu positiivisesti varautuneiden ionien virtauksesta.

IPSP: IPSP johtuu negatiivisesti varautuneiden ionien virtauksesta.

Polarisaation tyyppi

EPSP: EPSP on depolarisaatio.

IPSP: IPSP on hyperpolarisaatio.

Kynnykselle

EPSP: EPSP tuo postsynaptisen kalvon kynnystä kohti.

IPSP: IPSP vie postsynaptisen kalvon pois kynnyksestä.

Jännitys

EPSP: EPSP tekee postsynaptisesta kalvosta enemmän innoissaan.

IPSP: IPSP tekee postsynaptisesta kalvosta vähemmän innoissaan.

Toimintapotentiaalin laukaisu

EPSP: EPSP helpottaa toimintapotentiaalin laukaisua postsynaptisella kalvolla.

IPSP: IPSP vähentää toimintapotentiaalin laukaisua postsynaptisella kalvolla.

Tulokset

EPSP: EPSP on natriumkanavien avautumisen tulos.

IPSP: IPSP on seurausta kalium- tai kloridikanavien avaamisesta.

Ligandien tyypit

EPSP: EPSP syntyy glutamaatti- tai aspartaatti -ionien virtauksesta.

IPSP: IPSP muodostuu glysiinin tai GABA: n virtauksesta.

Johtopäätös

EPSP ja IPSP ovat kahdenlaisia ​​sähkövarauksia, jotka löytyvät postsynaptisen hermon kalvosta synapsissa. EPSP johtuu positiivisesti varautuneiden ionien virtauksesta postsynaptiseen hermoon, kun taas IPSP johtuu negatiivisesti varautuneiden ionien virrasta postsynaptiseen hermoon. EPSP helpottaa toimintapotentiaalin muodostumista postsynaptiselle kalvolle, kun taas IPSP estää toimintapotentiaalin syntymistä. Suurin ero EPSP: n ja IPSP: n välillä on kunkin tyyppisten sähkövarausten vaikutus postsynaptiseen kalvoon.

Viite:

1. "Jännittävä postsynaptinen potentiaali." Wikipedia, Wikimedia Foundation, 31. elokuuta 2017, saatavana täältä. 16. syyskuuta 2017. 2. “Esto -postsynaptinen potentiaali.” Wikipedia, Wikimedia Foundation, 30. elokuuta 2017, saatavana täältä. 16. syyskuuta 2017.

Kuva:

1. "Synapse diag5" (CC BY-SA 3.0) Commons Wikimedian kautta 2. "IPSPflowchart" Käyttäjä: Gth768r-Oma työ (julkinen) Commons Wikimedian kautta

Ero EPSP: n ja IPSP: n välillä