Tärkein ero - lyyttinen sykli vs lysogeeninen sykli

Virus on tarttuva aine, joka käsittää nukleiinihappomolekyylin proteiinipäällysteen sisällä. Virukset voivat tartuttaa eläin-, kasvi-, bakteeri- tai leväsoluja. Tartunnan jälkeen virukset voivat lisääntyä isännän sisällä. Isäntäsolu voi tuottaa tuhansia identtisiä kopioita alkuperäisestä viruksesta poikkeuksellisen nopeasti. Lytinen sykli ja lysogeeninen sykli ovat kaksi viruksen replikaation mekanismia, jotka voivat esiintyä keskenään. The tärkein ero lyyttisen syklin ja lysogeenisen syklin välillä on se lyyttinen sykli tuhoaa isäntäsolun, kun taas lysogeeninen sykli ei tuhoa isäntäsolua. Virus -DNA tuhoaa isäntäsolun DNA: n ja pidättää solutoiminnot lyyttisessä syklissä. Kuitenkin lysogeenisessa syklissä virus -DNA voi sulautua isäntä -DNA: han.

Keskeiset alueet

1. Mikä on lyyttinen sykli - Määritelmä, mekanismi, rooli 2. Mikä on Lysogenic Cycle - Määritelmä, mekanismi, rooli 3. Mitkä ovat yhtäläisyydet lyyttisen ja lysogeenisen syklin välillä - Yleiskatsaus 4. Mikä on ero lyyttisen ja lysogeenisen syklin välillä - Keskeisten erojen vertailu

Avaintermit: solulyysi, isäntäsolu, lysogeeninen sykli, lyyttinen sykli, virus -DNA, viruksen lisääntyminen

Mikä on lyyttisykli

Lytinen sykli on eräänlainen viruksen lisääntymismekanismi, joka johtaa tartunnan saaneen solun hajoamiseen. Se tapahtuu viidessä vaiheessa: adsorptio, tunkeutuminen, replikaatio, kypsyminen ja vapautuminen. Virus voi kiinnittyä isäntäsolun soluseinään tai plasmamembraaniin. Viruksen kiinnittyminen tapahtuu solukalvon spesifiseen reseptoriin heikentäen solukalvoa. Virus tuottaa reiän tunkeutumaan geneettiseen materiaaliinsa isännän sytoplasmaan. Jos virus pääsee sallivaan isäntään, viruksen DNA replikoituu ja tuottaa virusproteiineja isäntäsolun sisällä. Sitten proteiinien kypsymisen myötä syntyy uusia viruspartikkeleita. Isäntäsolun hajoaminen vapauttaa viruspartikkelin solusta. Lyyttisen syklin vaiheet on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Lytinen sykli

Koska uusi viruksen jälkeläisiä vapautuu ulkopuolelle, lyyttistä sykliä pidetään viruksen replikaation tärkeimpänä mekanismina. 100-200 viruspartikkelia tuotetaan sykliä kohden. Isännän hajoaminen saavutetaan viruksen vapauttamalla entsyymillä. Tästä syystä lyyttiset virukset kaappaavat tartunnan saaneen solun solumekanismit. Solujen hajoaminen aiheuttaa virusinfektion oireita isännässä.

Mikä on lysogeeninen sykli

Lysogeeninen sykli on viruksen lisääntymismekanismi, jossa viruksen DNA on integroitu isäntägenomiin. Isäntägenomin uutta geenisarjaa kutsutaan profaagiksi. Siten virus -DNA: sta tulee osa isäntägenomia. Kun isäntägenomi replikoituu, myös virusgeenit replikoituvat samanaikaisesti. Ennustusvaihe on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2: Profetio

Koska lysogeeninen sykli ei tuota uusia jälkeläisiä, isäntäsolu ei hajoa. Siksi isäntä ei osoita virusinfektion oireita. Jotkut virukset käyvät ensin lysogeenisen syklin läpi ja siirtyvät sitten lyyttiseen kiertoon.

Yhtäläisyyksiä lyyttisen ja lysogeenisen syklin välillä

Ero lyyttisen ja lysogeenisen syklin välillä

Määritelmä

Lytinen sykli: Lytinen sykli on eräänlainen viruksen lisääntymismekanismi, joka johtaa tartunnan saaneen solun hajoamiseen.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen sykli on viruksen lisääntymismekanismi, jossa viruksen DNA on integroitu isäntägenomiin.

Virus -DNA: n integrointi

Lytinen sykli: Lyttisessä syklissä virus -DNA ei integroitu isäntä -DNA: han.

Lysogeeninen sykli: Lysogeenisessa syklissä virus -DNA integroituu isäntä -DNA: han.

Profaagivaihe

Lytinen sykli: Lytic -syklillä ei ole ennustusvaihetta.

Lysogeeninen sykli: Lysogeenisellä syklillä on profaagivaihe.

Isäntä -DNA

Lytinen sykli: Isäntä -DNA hydrolysoituu lyyttisen syklin aikana.

Lysogeeninen sykli: Isäntä -DNA ei hydrolysoidu lysogeenisen syklin aikana.

Viruksen DNA -replikaatio

Lytinen sykli: Viruksen DNA -replikaatio tapahtuu itsenäisesti isännän DNA -replikaatiosta lyyttisessä syklissä.

Lysogeeninen sykli: Viruksen DNA -replikaatio tapahtuu yhdessä isännän DNA -replikaation kanssa lysogeenisessa syklissä.

Virus -DNA: n tuottavuus

Lytinen sykli: Viruksen DNA: n tuottavuus lyyttisessä syklissä on korkea virus -DNA: n itsenäisen replikaation vuoksi.

Lysogeeninen sykli: Viruksen DNA: n tuottavuus lysogeenisessa syklissä on alhaisempi kuin lyyttisen syklin, koska viruksen replikaatio tapahtuu isännän DNA -replikaation mukana.

Isännän solumekanismit

Lytinen sykli: Viruksen genomi ottaa täysin haltuunsa isännän solumekanismin lyyttisessä syklissä.

Lysogeeninen sykli: Isännän solumekanismia häiritsee hieman virusgenomi lysogeenisessa syklissä.

Virulency

Lytinen sykli: Lyttinen virus on virulentti.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen virus ei ole virulentti.

Isäntäsolun hajoaminen

Lytinen sykli: Isäntäsolu hajotetaan viruspartikkeleiden vapautumisen aikana lyyttisessä syklissä.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen sykli ei hajottaa isäntäsolua.

Virushiukkasten tai jälkeläisten vapauttaminen

Lytinen sykli: Viruspartikkelit vapautuvat lyyttisessä syklissä. Siksi lyyttinen sykli tuottaa viruksen jälkeläisiä.

Lysogeeninen sykli: Tyypillisesti viruspartikkelit eivät vapaudu lysogeenisessa syklissä. Siksi lysogeeninen sykli ei tuota viruksen jälkeläisiä.

Aika

Lytinen sykli: Lytinen sykli tapahtuu lyhyessä ajassa.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen sykli vie aikaa.

Seuranta

Lytinen sykli: Lytinen sykli ei voi seurata lysogeenistä sykliä.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen sykli voi seurata lyyttistä sykliä.

Virusinfektion oireet

Lytinen sykli: Lytinen sykli osoittaa viruksen replikaation oireet.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen sykli ei osoita virusreplikaation oireita.

Geneettinen rekombinaatio bakteereissa

Lytinen sykli: Lytinen sykli ei salli geneettistä rekombinaatiota isäntäbakteerissa.

Lysogeeninen sykli: Lysogeeninen sykli mahdollistaa isäntäbakteerin geneettisen rekombinaation.

Johtopäätös

Lytinen sykli ja lysogeeninen sykli ovat viruksen lisääntymisen kaksi mekanismia. Lyttisessä syklissä isäntäsolu hajotetaan vapauttamalla viruksen uudet jälkeläiset. Lysogeenisessa syklissä ei kuitenkaan tapahdu solujen hajoamista. Viruksen DNA on integroitu isäntägenomiin lysogeenisessa syklissä. Suurin ero lyyttisen syklin ja lysogeenisen syklin välillä on kunkin lisääntymisjakson tyypin vaikutus isäntäsoluun.

Viite:

1. "Lysogeeninen sykli - määritelmä ja vaiheet." Biologian sanakirja, 28. huhtikuuta 2017, saatavana täältä. 2 “Viruksen lyyttinen sykli: määritelmä ja vaiheet.” Study.com, saatavana täältä

Kuva:

1. “Lytic Cycle”, xxoverflflow (CC BY 2.0) Flickr2: n kautta. “Prophage SVG”, kirjoittanut Prophage.jpg: Suly12, johdannaisteos: Asiela (keskustelu)-Prophage.jpg (CC BY-SA 3.0) Commons Wikimedian kautta