Termiä laki käytetään monin tavoin eri aloilla. Laki vaikuttaa jokaiseen osaan elämäämme; se valvoo käyttäytymistämme syntymästä kuolemaan. Elämme yhteiskunnassa, joka on rakentanut yhdistetyn sääntöjoukon hallitakseen yksilöidensä toimintaa. On lakeja, jotka säätelevät työoloja (esim. Asettamalla terveysvaatimukset työpaikalla), lakeja, jotka säätelevät toimintaa yleisissä tiloissa (esim. Kieltämällä tupakointi suljetuilla julkisilla paikoilla), lakeja, jotka takaavat sosiaalisen ja yleisen edun (esim. Kieltämällä alastomuuden) julkisilla paikoilla tai) ja lakeja, jotka ohjaavat yksittäisiä yhteyksiä (esim. kieltämällä avioliitot lähisukulaisten välillä). Siksi on tärkeää tunnistaa, mikä laki on ja miten se eroaa muista säännöistä.

Tässä artikkelissa annetaan lyhyt johdanto lakiin, jossa esitetään lain tehtävä, tarkoitus, alat ja lajityypit.

Sisältö:

1. Mikä on laki

2. Lain tehtävät ja tarkoitukset

3. Lait ja oikeustyypit

3.1 Kirjallinen ja kirjoittamaton laki

3.2 Kunnallinen (kansallinen) ja kansainvälinen oikeus

3.3 Julkinen ja yksityisoikeus

3.4 Aineellinen ja prosessioikeus

3.5 Rikos- ja siviilioikeus

4. Oikeusvaltioperiaate

Mikä on Laki

Vaikka monet tutkijat ovat yrittäneet selittää ja määritellä termin laki, yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole syntynyt. Laki voidaan kuitenkin laajasti määritellä sääntöjen tai standardien joukkoksi, jonka tuomioistuimet voivat panna täytäntöön ja joka säätelee valtion toimintaa, valtion ja kansalaisten välistä suhdetta, yksilöiden välistä suhdetta ja yksilön käyttäytymistä tai käyttäytymistä.

Ihmisinä olemme joutuneet noudattamaan tiettyjä sääntöjä, olivatpa ne pelisääntöjä, yhdistyksen/liiton sääntöjä tai joitain sosiaalisia yleissopimuksia, kuten kuolleiden kunnioittaminen. Tällaisissa tapauksissa "sääntö" on vain vaikutelma siitä, mitä ryhmä pitää asianmukaisena käytöksenä. Yhdessäkään edellä mainituista tilanteista emme odota, että sääntö olisi lainvoimainen ja että se voitaisiin panna täytäntöön tuomioistuimissa. Säännöt ovat siis erilaisia ​​kuin laki. Perusero sääntöjen ja lakien välillä perustuu rikkomiseen. Vaikka sekä sääntöjä että lakia vedotaan järjestyksen, oikeudenmukaisen pelin ja turvallisuuden aikaansaamiseksi, lain painoarvo on paljon suurempi kuin sääntöjen painoarvo. Lakia voidaan tulkita sääntöjen laillisena versiona. Kun sääntöä rikotaan, tuloksilla on taipumus olla epämiellyttäviä. Ne ovat kuitenkin lieviä toisin kuin lain rikkominen. Kun rikot lakia, seuraa oikeustoimi. Säännöt ovat mukautuvampia ja niillä on vähemmän vakavia seurauksia. Säännöt ovat henkilökohtaisia, ja niitä voidaan muokata ja totuttaa tiettyihin olosuhteisiin ja olosuhteisiin.

Rajoittamalla säännöt laista voimme päästä laajempaan lain määritelmään. laki on "hallituksen antamien ja noudattamien sääntöjen ja määräysten järjestelmä, joka säätelee ihmisten käyttäytymistä yhteiskunnassa".

Siten sääntelemällä ihmisten käyttäytymistä lailla on tiettyjä tavoitteita. Näin ollen joitakin lain tarkoituksia voitaisiin määritellä seuraavasti.

Lain tehtävät ja tarkoitukset

Se edistää rauhanomaista olemassaoloa/ ylläpitää lakia ja järjestystä.

Se on vakioasetus ja ohjauslaite. Laki asettaa käyttäytymisnormeja elämän eri osa -alueilla. Lisäksi se toimii tällaisten johtimien ohjausmekanismina.

Se varmistaa oikeudet ja toteuttaa, velvoitteet ja velvollisuudet toteuttamalla oikeussuojakeinoja, kun näitä oikeuksia ja velvollisuuksia rikotaan.

Se helpottaa ja vaikuttaa yksilöllisiin valintoihin. Vaikka laki antaa henkilölle valinnanvapauden, sillä on myös oikeusvaikutuksia näihin valintoihin. Esimerkiksi sopimuslaki, avioliitto ja perintö jne.

Se tarjoaa mekanismin sosiaalisten konfliktien ratkaisemiseksi ja hillitsemiseksi. Jotkut sosiaaliset konfliktit ovat väistämättömiä. Tällaisissa tilanteissa laki tunnistaa tällaiset ristiriidat ja ryhtyy toimenpiteisiin puuttuakseen ja ratkaistakseen tällaiset ristiriidat.

Se helpottaa ja toteuttaa oikeusvaltiota hallinnossa. Valtion haarat saavat valtuudet hallita, ja sellaiseen hallintoon, joka edistää hyvää hallintotapaa, vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, sovelletaan oikeusvaltioperiaatetta. Lisäksi tämä puolustaa tasa -arvon käsitettä yhteiskunnassa.

Edellä mainitut ovat muutamia laajasti mainittuja lain tarkoituksia. On tärkeää huomata, että edellä mainitut lain tehtävät ovat yleisiä.

Laki ja moraali

Moraali on arvostelun laatu hyvien ja huonojen joukossa tiettyjen yhteiskunnan ajan kuluessa kehittämien arvojen perusteella. Se koostuu käyttäytymisstandardeista, joita yleisö yleensä käyttää, ja se sitoo kyseisen yhteiskunnan yksilöitä. Yhteiskunta ei yleensä hyväksy toimintaa, jonka uskotaan olevan moraalin vastaista. Moraalia ei kuitenkaan voida panna täytäntöön tuomioistuimissa.

Väärät julkisuudessa ovat lain tai moraalin tai molempien ristiriitoja. Koska laki käyttää huomattavan osan moraalista, voi olla tapauksia, joissa laki ja moraali vastaavat toisiaan; moraali on oikeusvaltio ja tällainen moraali osoittautuu osaksi lakia. Esimerkiksi miehen murhaaminen, henkilön kiduttaminen, ryöstö jne. Ovat moraalittomia ja väärin/laittomia lain mukaan ja lisäksi väärin.

Joka tapauksessa tietyt yhteiskunnalliset viat kumottavat moraalin, mutta eivät lain. Esim. piittaamattomuus, kyvyttömyys huolehtia vanhemmista, kyvyttömyys pelastaa hukkuva yksilö jne. Mikä sitten on moraalin yhteys lakiin? Epäoikeudenmukaisten lakien olemassaolo (esimerkiksi ne, jotka toteuttavat orjuuden tai sallivat abortin) osoittavat, että moraali ja laki eivät ole samanlaisia ​​eivätkä ole samaa mieltä. Kuitenkin olemassa olevat lait, jotka suojaavat perusarvoja, esimerkiksi henkirikoksia, hyökkäyksiä, raiskauksia, kunnianloukkauksia, lahjontaa, petoksia jne., Osoittavat, että nämä kaksi voivat toimia yhdessä. Lait hallitsevat yksilöiden käyttäytymistä ja valvovat sitä ainakin aiheuttamalla rangaistuksen pelkoa. Moraalin mukaan oletetaan, että siitä on tullut tapa tai toinen luonne; se varmistaisi tällaisen toiminnan ilman impulssia. Siten idealistinen ihminen tekisi oikeita asioita, koska se on hyvä tai kunnioitettava asia, ei rangaistuksen pelon vuoksi. Näin ollen, kun yksilöt kokevat käyttäytymisen moraalittomaksi, he yrittävät valvoa lakia, joka kieltää tällaisen toiminnan, vaikka vaikka laki sanoo, että "X -käyttäytyminen" on laitonta toimintaa ja jos suurin osa ihmisistä on eri mieltä, he voivat ryhtyä toimiin muuttaa tällaista lakia.

Lait ja oikeustyypit

Laki voidaan luokitella seuraavasti:

Kirjoitettu ja kirjoittamaton

Kirjallinen laki: Tämä on kodifioitu laki. Nämä ovat lakeja, jotka on kirjoitettu. eli ne sisältyvät virallisiin asiakirjoihin, esim. valtion perustuslaki, parlamentin säädökset, muut lait, kansainväliset sopimukset jne.

Kirjoittamaton laki: Nämä ovat oikeusperiaatteita, joita ei sisälly mihinkään viralliseen asiakirjaan. Tällaisten sääntöjen olemassaolo on varmistettava. Esim. Tavanomainen oikeus, islamilainen oikeus, yleinen oikeus, tasa -arvo, oikeuskäytäntö jne. Yleensä kirjallinen laki on etusijalla kirjoittamattomaan lakiin verrattuna.

Kunnallinen (kansallinen) ja kansainvälinen oikeus

Kunnan/kansallinen laki: Tämä viittaa tietyn kansakunnan tai valtion sisäisiin oikeussääntöihin. Tämä on myös valtion laki. Se hallinnoi kansalaisten välistä suhdetta ja valtion suhdetta kansalaisiinsa. Kunnallisen/kansallisen oikeuden lähteet voivat olla lainsäädäntö, tavat ja uskonnolliset/henkilökohtaiset lait jne.

Kansainvälinen laki: Tämä on joukko sääntöjä, jotka säätelevät valtioiden välistä suhdetta tai valtion ja aluejärjestön (EU, ASEAN, SAARC) tai muiden tunnustettujen kansainvälisten järjestöjen (Yhdistyneet Kansakunnat, Maailmanpankki, Punainen Risti) välistä suhdetta. Kansainvälinen oikeus perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, yleissopimuksiin, sopimuksiin, tavanomaisiin käytäntöihin jne.

Julkinen ja yksityisoikeus

Julkinen laki

Se käsittää ne oikeuden alat tai alat, joilla valtiolla on välittömiä etuja suvereenina. Tämä liittyy perustuslakiin ja eri hallintoelinten, mukaan lukien paikallisviranomaiset, toimintoihin, niiden suhteisiin keskenään ja kansan yleisöön. Siten julkisoikeus vahvistaa kansakunnan suvereniteetin, ja sen on käsiteltävä pääasiassa valtion ja sen kansalaisten välistä suhdetta. Tämä sisältää joitakin erikoisoikeusalueita, kuten:

Perustuslaki:

Perustuslaki liittyy maan perustuslakiin. Se kattaa muun muassa valtionpäämiehen, hallituksen rakenteen, hallinnon haarat, parlamentin puitteet ja prosessit, jaon julkisen ja yksityisoikeuden välillä, keskus- ja paikallishallinnon toiminnan, kansalaisuuden ja kansalaistensa kansalaisvapaudet,

Hallintolaki:

Hallituksen harjoitukset ovat lisääntyneet emotionaalisesti viimeisen sadan vuoden aikana. Suunnitelmat ovat tuttuja ja takaavat peruselämän kaikille. Valtion virastot osallistuvat esimerkiksi eläke- tai eläkejärjestelmien järjestämiseen, tulojen ylläpitoon ja lapsilisiin. Näiden järjestelmien hallinnosta syntyy suuri joukko ristiriitoja/kiistoja, mikä on synnyttänyt lain, nimittäin hallinnollisen oikeuden hallita ihmisten ristiriitoja hallintoviranomaisen päätöksiä vastaan.

Rikoslaki:

Tietyt väärinkäytökset uhkaavat vakavasti yhteiskunnan järjestystä. Tällaisia ​​väärinkäytöksiä voidaan pitää rikkomuksina/rikoksina yhteiskuntaa vastaan. Rikoslaki tekee tällaisesta vihamielisestä sosiaalisesta käytöksestä rikoksen valtiota vastaan ​​ja syyllisistä/rikoksentekijöistä rangaistaan. Valtio vastaa syyllisten tunnustamisesta, syytteeseenpanosta ja rankaisemisesta.

Yksityisoikeudellisia

Se käsittää ne oikeuden alat, joissa valtiolla ei ole välittömiä etuja valtiona/suvereenina. Se käsittelee ihmisten välisiä laillisia suhteita yleisissä olosuhteissa. Esimerkiksi sopimusoikeus, omaisuuslaki, avioliittolaki, vahingonkorvauslaki jne.

Yksityisoikeus liittyy ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin toisiaan kohtaan. Valtion panos tällä oikeusalueella säilyy rauhanomaisena tapana ratkaista riitoja. Näillä linjoilla oikeudellisen menettelyn aloittaa väärin tehty henkilö eikä valtio. Yksityisoikeutta kutsutaan lisäksi siviilioikeudeksi.

Aineellinen ja prosessioikeus

Aineellinen laki

Se sisältää säännöt, jotka sisältyvät sinänsä, toisin kuin laissa sovellettava menettely. Siinä määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja esitetään myös mekanismi, jolla korjataan virhe. Aineellinen laki hahmottaa rikokset ja hyväksyy rangaistuksen. Jotkut lait, jotka voitaisiin luokitella tähän, olisivat vahingonkorvauslaki, sopimuslaki, avioliittoa koskevat lait, rikoslaki jne.

Prosessilaki

Tätä kutsutaan myös kuvaavaksi/adjektiivilaiksi. Se käsittää vaiheet/menettelyt oikeusjärjestelmän hallinnoinnissa tai aineellisen oikeuden soveltamisessa. Jotkut lait, jotka voivat liittyä tähän, olisivat rikosprosessilaki, todistuslaki/asetus jne.

Rikos- ja siviilioikeus

Rikoslaki

Rikoslaki liittyy tiettyjen laittomien tekojen kieltämiseen ja kiellettyihin tekoihin syyllistyneiden rankaisemiseen. Tämä on väärien tekojen laki. Rikos on teko tai laiminlyönti, joka on tehty tai laiminlyöty rikkomalla julkisoikeutta, esim. murha, raiskaus, ryöstö jne. Parlamentti säätää kaikki rikokset perussäännöillä. Miestä, jonka väitetään syyllistyneen rikokseen, viitataan epäiltyksi. Yleensä valtio pidättää epäillyt poliisin välityksellä kantelijan aloitteesta. Pidätyksen jälkeen epäiltyä syytetään oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, jossa hänet voidaan syyttää tai vapauttaa. Syyttäjä on valtion puolesta oikeusministerin (AG) välityksellä. Näin ollen tapauksia kutsuttaisiin nimellä R (valtio) vs. syytetty. On huomattava, että myös muut elimet, kuten valtion viranomaiset tai elimet, voivat ryhtyä syytetoimiin. "Jos syytetty kiistää syyllisyytensä, syyttäjän velvollisuus on todistaa syyllisyytensä häntä vastaan ​​esittämällä todisteita, eli syyttäjä vastaa todistustaakasta rikosasioissa." (Harris, 2015). Todisteiden/todisteiden taso rikosasiassa on vahvistettava ilman epäilystä. Toisin sanoen tuomioistuimen on oltava vakuuttunut siitä, että syytetty teki rikoksen syytettynä, ja jos aiheelliset epäilykset vallitsevat, syytetty vapautetaan, kun taas jos syyttäjä toteaa asian ilman epäilystä, syytetty tuomitaan ja siitä määrätään rangaistus.

Siviilioikeus

Tämä oikeusala liittyy yksilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Yksityisoikeuden osa -alueet sisältävät lakeja, jotka koskevat sopimuksia, vahingonkorvauksia, omaisuutta, avioliittoa, perintöä jne. Kun yksilön yksityis- tai yksityisoikeuksia on loukattu, hänellä on syy toimia, esimerkiksi sopimusrikkomus, huolimattomuus, jne. voi johtaa siviilikanteeseen tuomioistuimissa. Parlamentti perussääntöjensä, yleisen lain tai oikeudenmukaisuuden kautta voi luoda syyn toimintaan. Siviililain täytäntöönpano on sen henkilön velvollisuus, jota on loukattu; valtion osana on antaa menettely ja tuomioistuimet konfliktin/riidan ratkaisemiseksi. Henkilö, jonka oikeuksia oletettavasti loukataan/loukataan, haastaa väärintekijän oikeuteen. Siksi siviiliasioita kutsutaan nimellä kantaja vastaan ​​vastaaja. Kantajan velvollisuus on esittää vaatimuksensa vastaajaa vastaan, eli todistustaakka on kantajalla. Siviiliasioissa todisteiden taso perustuu todennäköisyyksien tasapainoon tai todennäköisyyksien enemmistöön. Tuomioistuimen on oltava vakuuttunut siitä, että on todennäköisempää kuin epätodennäköistä, että kantajan väitteet pitävät paikkansa.

Oikeusvaltioperiaate

Idea oikeusvaltiosta on Diceyn luoma rakenne Englannin oikeudellisen kehyksen lähtökohtana. Se määritellään myös "asianmukaiseksi prosessiksi". Kuten Dicey on osoittanut, oikeusvaltio sisältää kolme erilaista ja erityistä ehtoa:

1. ”Absoluuttinen ylivalta tai tavanomaisen lain valta”: tämä tarkoittaa sitä, että kaikki valtion toimet ovat lain alaisia. Se merkitsee, että miestä on rangaistava pelkästään lain rikkomisesta eikä mitään muuta.

2. ”Tasa -arvo lain edessä”: tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ​​lain edessä ja ettei kukaan ole vapautettu lain noudattamisesta. Kaikki ihmisryhmät ovat saman laillisen prosessin alaisia, eikä niissä kiinnitetä juurikaan huomiota ikään, sukupuoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, rotuun jne.

3. ”Perustuslain laki”: tämä tarkoittaa, että laki on ihmisten tahdon ilmentymä.

Viite:

Harris, P. (2015). Johdanto lakiin. Cambridge University Press.

Kuva:

Laki3 ″ ”Rifqi Jamil-Oma työ (CC BY-SA 3.0) Commons Wikimedian kautta

"37 artikla"-Sachinwarankar-Oma työ (CC BY-SA 4.0) Commons Wikimedian kautta