Tärkein ero - aPTT vs PTT

Tromboplastiini on plasman proteiini, joka edistää veren hyytymistä katalysoimalla protrombiinin muuttumista trombiiniksi. Sitä kutsutaan myös hyytymistekijäksi III, kudostekijäksi. Se aktivoi ulkoisen reitin veren hyytymisen aikana. Laboratoriossa valmistetaan tromboplastiinijohdannaista, joka tunnetaan nimellä osittainen tromboplastiini sisäisen reitin mittaamiseksi. Osittainen tromboplastiini on fosfolipidi. aPTT (aktivoitu osittainen tromboplastiiniaika) ja PTT (osittainen tromboplastiiniaika) ovat kahdenlaisia ​​lääketieteellisiä testejä, joita käytetään luonnehtimaan veren hyytymistä sisäisellä reitillä. Suurin ero aPTT: n ja PTT: n välillä on se aPTT käyttää aktivaattoria vähentämään veren hyytymiseen kuluvaa aikaa, kun taas PTT toimii säännöllisissä olosuhteissa veren hyytymiseen.

Keskeiset alueet

1. Mikä on aPTT - Määritelmä, tosiasiat, mekanismi 2. Mikä on PTT - Määritelmä, tosiasiat, mekanismi 3. Mitkä ovat samankaltaisuudet aPTT: n ja PTT: n välillä - Yleiskatsaus 4. Mitä eroa on aPTT: n ja PTT: n välillä? - Keskeisten erojen vertailu

Keskeiset termit: aPTT (aktivoitu osittainen tromboplastiiniaika), veren hyytyminen, luontainen reitti, hepariini, osittainen tromboplastiini, PTT (osittainen tromboplastiiniaika), tromboplastiini

Mikä on aPTT

aPTT (aktivoitu osittainen tromboplastiiniaika) viittaa veren hyytymistestiin, jota käytetään sisäisen reitin hyytymistekijöiden arvioimiseen. APTT: n päätarkoitus on seuloa verenvuototaipumuksia ja seurata hepariinihoitoa. Veren hyytyminen on moniproteiinikaskadi, jota säätelevät proteiinit, joita kutsutaan hyytymistekijöiksi. Hyytymistekijät on merkitty roomalaisilla numeroilla. Hepariini on potilaille annettu hyytymistä estävä lääke. Se estää tekijä X: ää ja trombiinia, mutta aktivoi antitrombiinia. Hyytymistekijöiden, kuten tekijöiden V, VIII, IX, X, XI ja XII, puutteet lisäävät aPTT: tä. Hodgkin -lymfooma, DIC, hypofibrinogenemia, kirroosi, leukemia, K -vitamiinin puutos, von Willebrandin tauti ja muut lääkehoidot nostavat myös aPTT -tasoa. Veren hyytymisreitti on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Luontainen reitti

Kalkinpoistettua verta käytetään aPTT -testissä. Sitten veriplasma erotetaan sentrifugoimalla. Ionoitua kalsiumia ja aktivoivia aineita lisätään veriplasmaan, mikä aloittaa luontaisen reitin. Kaoliini ja kefaliini ovat kahdenlaisia ​​aineita, joita lisätään veriplasmaan. Kaoliini tai hydratoitua alumiinisilikaattia toimii kontaktista riippuvan tekijän XII aktivaattorina, kun taas kefaliini toimii verihiutaleiden fosfolipideinä. Hyytymän muodostumiseen kuluva aika, joka mitataan sekunneissa, tunnetaan nimellä osittainen tromboplastiiniaika. Normaali aPTT -arvo on 35 sekuntia.

Mikä on PTT

PTT (osittainen tromboplastiiniaika) viittaa testiin, jota käytetään mittaamaan veren hyytymiseen kuluva aika. Tätä käytetään verenvuotohäiriöiden diagnosointiin. PTT: n aikana sisäisen järjestelmän eheys mitataan tekijöillä VIII, IX, XI ja XII. PTT arvioi myös yhteisen reitin. Yleensä sekä sisäinen että ulkoinen reitti aktivoivat yhteisen reitin hyytymistekijä X: llä. Yhteinen reitti liittyy fibriinin muodostumiseen fibrinogeenista. Fibriini toimii seulana, joka kerää verihiutaleet verihyytymän muodostamiseksi. Kuvassa 2 on esitetty sinisen yläosan vacutainer-putki, jota käytetään veren keräämiseen PTT: lle.

Kuva 2: Blue-Top Vacutainer

Testimenettely on sama kuin aPTT -vaiheet, mutta PTT: ssä ei käytetä aktivaattoria. Siksi testiin kuluva aika on pidempi kuin aPTT. Kohonnut PTT -taso osoittaa puuttuvan tai viallisen hyytymistekijän. Viallisten hyytymistekijöiden diagnosointi vaatii muita herkkiä määrityksiä. Maksasairaudet lisäävät myös hyytymistekijöiden tuotantoa ja nostavat PTT -tasoja.

APTT: n ja PTT: n samankaltaisuudet

Ero aPTT: n ja PTT: n välillä

Määritelmä

aPTT: aPTT (aktivoitu osittainen tromboplastiiniaika) viittaa aktivoidun veren hyytymistestiin, jota käytetään sisäisen reitin hyytymistekijöiden arvioimiseen.

PTT: PTT (osittainen tromboplastiiniaika) viittaa testiin, jota käytetään mittaamaan veren hyytymiseen kuluva aika verenvuoto -ongelmien diagnosoimiseksi.

Merkitys

aPTT: APTT: ssä käytetään aktivaattoria.

PTT: PTT ei käytä aktivaattoria.

Vaihteluvälin

aPTT: APTT: n viitealue on 30-40 sekuntia.

PTT: PTT: n viitealue on 60-70 sekuntia.

Viitealueen kaventaminen

aPTT: APTT: n viitealuetta kavennetaan lisäämällä aktivaattoria.

PTT: Vertailualue on PTT: n normaali veren hyytymisaika.

Kriittiset arvot

aPTT: Yli 70 sekuntia aPTT -testissä tarkoittaa spontaania verenvuotoa.

PTT: Yli 100 sekuntia PTT -testissä tarkoittaa spontaania verenvuotoa.

Hyytymistekijöiden tyyppi

aPTT: aPTT mittaa tekijöitä, kuten V, VIII, IX, X, XI ja XII.

PTT: PTT mittaa tekijöitä, kuten VIII, IX, X ja XII.

Herkkyys hepariinille

aPTT: aPTT on herkempi hepariinille.

PTT: PTT on vähemmän herkkä hepariinille.

Rooli

aPTT: aPTT arvioi verenvuotohäiriöitä ja hepariinihoitoa.

PTT: PTT arvioi sisäisen reitin ja yhteisen reitin.

Johtopäätös

aPTT ja PTT ovat kahdenlaisia ​​testejä, joita käytetään sisäisen reitin veren hyytymisnopeuksien mittaamiseen. Osittain tromboplastiinia käytetään tähän tarkoitukseen. aPTT käyttää aktivaattoria viitealueen kaventamiseen, mutta PTT ei käytä aktivaattoria. Siksi tärkein ero APTT: n ja PTT: n välillä on aktivaattorin käyttö.

Viite:

1. Veren laboratorio: Hemostaasi: PT- ja PTT -testit, saatavana täältä.

Kuva:

1. ”Koagulaatio in vivo”, tohtori Graham Beards-Oma työ (CC BY-SA 3.0) Commons Wikimedian kautta 2. ”Blue Top” Gene Hobbs-Oma työ (CC BY-SA 4.0) Commons Wikimedian kautta