Kitka- ja taukokulman välinen ero
Sisällysluettelo:
- Tärkein ero - Kitkakulma vs. taukokulma
- Mikä on kitkakulma
- Mikä on lepokulma
- Kitka- ja taukokulman välinen ero
Tärkein ero - Kitkakulma vs. taukokulma
Kitka- ja lepokulma ovat kaksi konetekniikan kulmaa. Lepokulmalla on käyttöä myös maaperän mekaniikassa. The tärkein ero kitkakulman ja lepokulman välillä on, että kitkakulma määritellään normaalin reaktiovoiman ja normaalin reaktiovoiman ja kitkan tuloksena olevan voiman väliseksi kulmaksi kun kohde juuri alkaa liikkua, kun taas taukokulma määritellään kaltevan tason minimikulmaksi mikä saa esineen liukumaan tasoa alaspäin. Näemme myöhemmin, että nämä kaksi määritelmää ovat vastaavia.
Mikä on kitkakulma
Kitkakulma määritellään normaalin reaktiovoiman ja normaalin reaktiovoiman ja kitkan tuloksena olevan voiman väliseksi kulmaksi. Tutkikaamme ensin tätä määritelmää ja yritämme ilmaista kitkakulma kaavalla.
Kitkakulman määrittäminen
Yllä oleva kaavio esittää lohkoa, joka vedetään karkeaa pintaa vasten. Jos voima on pieni, staattinen kitka (
) pintojen välissä estää lohkoa liikkumasta. Jos nostat hitaasti,
myös lisääntyisi tasapainottaen vaakasuoria voimia ja estäen silti lohkon liikkumisen. Kuitenkin jossain vaiheessa lohko vain alkoi liikkua. Tässä vaiheessa staattinen kitka on saavuttanut ylärajan, ja voimme kuvata tämän suurimman kitkan muodossa
missä
on kitkakerroin ja
on normaali reaktiovoima.
Oikealla oleva vektorikaavio näyttää summan
ja
. Yllä olevan määritelmän mukaan
on kitkakulma. Käyttämällä trigonometriaa voimme ilmaista tämän kulman
kuten
. eli kahden pinnan välinen kitkakulma on yhtä suuri kuin näiden kahden pinnan välisen kitkakertoimen käänteinen tangentti.
Mikä on lepokulma
Lepokulma on suurin kulma, jonka pinta voidaan kallistaa vaakatasosta siten, että sen päällä oleva esine pystyy vain pysymään pinnalla ilman, että se liukuu alas. Katsotaanpa jälleen tilannekuvaa.
Lepokulman määrittäminen
Kun kohde on juuri liikkeellä, kitkan koko määritetään
. Kohde on myös tasapainossa (esine liikkuu, mutta se ei vielä liiku!), Joten kun otetaan tasoa pitkin vaikuttavat voimat, voimme sanoa,
.
Tasoittamalla voimat kohtisuoraan tasoon nähden meillä on
Otetaan nyt näiden ilmausten suhde:
.
Trigonometrisen identiteetin käyttäminen
ja yhteisten tekijöiden poistaminen. saamme
. Saamme siis:
Kitkakulmaan
, meillä oli
ja näemme, että tämä on sama ilmaus, jonka saamme myös lepokulmasta. Siksi, kitkakulma on yhtä suuri kuin avauskulma.
Maaperän mekaniikassa lepokulma viittaa maaperän kasaan matalimpaan kulmaan, joka saa maaperän hiukkaset putoamaan alas. Antlionit käyttävät tätä kulmaa rakentaessaan ansojaan (katso alla):
Antlionit tekevät näistä hiekanloukkuista muurahaisia ja muita pieniä hyönteisiä. Näiden ansojen sivut ovat lepokulmassa. Kun muurahaiset vaeltavat kuoppaan, häiriö aiheuttaa hiekan rullaamisen alas, mikä vaikeuttaa muurahaisen pakenemista. Sitten anlo, joka oli piiloutunut ansaan pohjaan, tulee ulos ja saa muurahaisen kiinni.
Kitka- ja taukokulman välinen ero
Pohjimmiltaan lepokulma ja kitkakulma ovat samat kahden pinnan välisen kitkakertoimen käänteisen tangentin perusteella. Niiden ero on siinä, miten niitä kuvataan.
Kuvaus
Kitkakulma on normaalin reaktiovoiman ja kitkan ja normaalin reaktiovoiman välisen voiman välinen kulma, kun kohde juuri alkaa liikkua pintaa pitkin.
Taukokulma on kaltevuuden matalin kulma, jossa oleva esine alkaa liukua alas.
Jos kuvaus koskee
Määritelmä kitkakulma voidaan levittää minkä tahansa tyyppiselle pinnalle.
Määritelmä lepokulma voidaan käyttää vain kaltevalla pinnalla.
Viitteet
Bansal, R. K. (2002). Insinöörimekaniikan oppikirja. New Delhi: Laxmi Publications.
Kuva kohteliaasti
Michal Maňas (oma teos) [CC BY-SA 2.0], "hiekkalaatikko ansoja 2", flickr